lauantai 10. maaliskuuta 2012

Vastuu Vapaus Välittäminen


Vastuu, Vapaus, Välittäminen- heränneitä ajatuksia

Vihreys on niin monen monta asiaa.
Vuoden ajan sosiaalinen piirini on laajentunut varsin erilaisista persoonista aiempaan verrattuna.
Periaateohjelman luonnos on avannut hieman käsitystä siitä mitkä teesit yhdistävät tätä sekalaista seurakuntaa.
Vaikea sanoa mikä meistä on tehnyt vihreitä ja periaateohjelma on juuri omiaan avaamaan sitä (myös niille jotka vielä epäilevät omaa vihreyttään.)
Se on se kantava voima, johon voidaan tukeutua väärinkäsitysten yhteydessä –näin Rosaa suurpiirteisesti lainaten. –Siis heti kun olemme hioneet keskinäiset käsitykset yhtämielisiksi.

Pelkkä sisällysluettelon läpiluku sai asettamaan päähän pinkit aurinkolasit, mutta tekstiin paneutuessa alkoikin itkettää. Huonosta verbaliikastani huolimatta -tai juuri siksi- tuntui siltä kun minut olisi revitty sanasta sanaan auki. Ohjelmassa oli kaikki se mitä itse olen. Tästä seuraava aivoitus olikin että ainakin minulle vihreänä sisältö on selvää kauraa, mutta ystäväpiirini –itseasiassa jokaisen ihmisen- tulisi lukea teksti sydämellä, järjellä ja ajatuksella!
(Kaikkein surullisin ahaa-elämykseni oli ettei ainakaan omista läheisistäni ketään kiinnostaisi lukea periaateohjelmaa, joka suoraan viitaten tarkoittaa etten minäkään kiinnosta heitä….??!!!!!!)

Niinpä flunssasta ja muista maallisista rajoitteista huolimatta halusin ehdottomasti tsekata sekä PIRVIn että VIRNUjen esittely/kommenttikierroksen; niiden ihmisten spekulaatiot, joita kiinnostaa. Molemmat omalla tavallaan herkullisia tapaamisia.

Kuten odotinkin, Virnulaisten kanssa saimme aikaan tehokasta hiusten halkomista. Aikakin loppui jälleen kesken.

Tässäpä muutamia valittuja paloja:
Politiikka ohjaa markkinoita eikä päinvastoin”, ehdotettiin: politiikka asettaa rajat markkinoille. –Kuitenkin: Putoaako tällöin lauseen loppu, ja näin myös itse sen idea, pois? Itse pidän lausemuotoilun yksinkertaisuudesta, se on toimiva, mutta ymmärrän että ulkopuolisen silmissä taas ISOLLE, MAHTAVALLE ja pelottavallekin POLITIIKALLE annetaan vapaus ohjata markkinoita.
Taas päästään politiikka-termin syntysijoille: mitä se politiikka tarkoittikaan kun sitä pitää niin hanakasti vastustaa, työntää sormet syvälle korviin ja pitää epämääräistä älämölöä.
”Eteenpäinvievää, ratkaisuun tähtäävää keskustelua yhteisistä asioista”(??)
Siitä huolimatta useimmat meistä kohottavat kädet kasvojen eteen ennen kuin ehdit sanan loppuun sanoa. Termi on tabu?

Sen paremmin linnut kuin saasteetkaan eivät pysähdy rajalla.”
Ihmiset haluavat kynsin hampain pitää rajoistamme, omastamme kiinni. Moni fanaattisesti isänmaa-uskollinen vastustaa yhtälailla EU:ta kuin kaikkea yhteistyötä naapuriensa kanssa. Toivon erityisesti heidän pitävän mielessä että ”vastuu ympäristöstä ylittää valtioiden rajat. Olemme sidottuja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen kansalaisuudesta/kotipaikasta riippumatta.”
Naapurirakkaus ei ole suomalaisten suurimpia hyveitä. Saisimmekohan vaalien jälki-flowssa iskostettua kuitenkin tämän lauseen ihmisten mieliin.

Luomussa ei käytetä geenitekniikkaa.”
Geenimuuntelun ei ole todistettu olevan absoluuttinen paha. Se saattaa jopa olla askel torjunta-aineettomampaa viljelyä, koska kasveja voidaan muuntaa vastustuskykyisemmiksi tuholaisia vastaan. Säästöjä syntyy myös siitä että kevytmuokkaus maalle riittää perinteisen kynnön sijaan. Tällöin eroosio sekä hiilidioksidipäästöt, maan hiilivarastojen vapautuminen, vähenee.
 Virnulaisten näkökulma oli että kannanotto geenitekniikkaan, ek. sana ”geenitekniikka”, jäisi pois. Moneen muuhun ruuantuotannon ongelmiin verrattuna geenimuuntelu ei välttämättä ole mörkö.

”Ihmisellä on oikeus hyvään kuolemaan”. Kannatamme eutanasiaa ja haluaisimme yksimielisesti lauseelle enemmän painoarvoa kuten ”hyvään, tarvittaessa avustettavaan, kuolemaan.”
Lähes sanonnaksi muodostunut mielipide on että itsemurha on itsekkäin teko mitä tehdä voi. Kuitenkin aina kun ihminen kuolee, jäämme tänne suremaan ennen kaikkea omaa menetystämme.
Siinä missä emme hyväksy ihmisoikeusloukkauksia, on samoin epäinhimillistä pitää kivuissa parantumattomasti sairasta ihmistä pakolla hengissä. Varsinkin jos hänen oma tahtonsa on armokuolema.

”…usein hinnoilla ja tiedolla ohjaaminen on kuitenkin tehokkaampaa ja taloudellisempaa.” Suurin osa pitkän linjan Virnulaisista kyseenalaisti tiedolla ohjaamisen tehokkuuden.(Siksi käsittelen tämän nyt pitkästi...) 
Unohdammeko kuitenkin valveutuneina ja yhteiskunnasta kiinnostuneina kansalaisenalkuina, että tämän päivän tietomäärä ei ehkä ole tavoittanut arjen pyörryttämiä vanhempiamme?Tietoa on valtavasti. Sen etsiminen on haastavaa saati että oikea tieto tavoittaisi helposti ja samalla ymmärrettävästi kohderyhmänsä eli suomalaisen veronmaksajan. Myös medialla on sormensa pelissä.
Jo sertifikaatti-viidakko saattaa aiheuttaa epätoivon hetkiä kauppareissulla. Helpompaa on valita ympärisömerkitty tuote, kun alkaa tulkkaamaan pränttiä valmistusmaan selvittämiseksi. 
Nuukana tunnettu isoäiti rukkaa aina jos mahdollista avainlippu-tuotteen eikä hintakaan ohita sitä kriteeriä. Uskon että erityisesti seniorimme ovat ostokäyttäytymiseltään suomalais-uskollisia kunhan tieto tuotteen alkuperästä saavuttaa ilman liikaa vaivannäköä ostajan. Nykyisessä tuotevalikoima-paljoudessa moni on varmasti eksyksissä.
Entäpä kierrätys? Moniko tietää mitä bio-, energia-, lasi-, metalli-, kartonki ym.jätteelle käy kun se jatkaa matkaansa roska-auton kyydissä?
Jätteen hyödyntämisellä aineena tai energiana säästetään luonnonvaroja, joista osa on uusiutumattomia, siis menetettyjä, joita ei saa takaisin.
Tavoitteet kaatopaikkajätteen osuudelle 2016 vuoteen mennessä on 20% sen ollessa 2007 vuonna 53%. Tämä on saavutettavissa tiedon jakamisella ja halulla sen hyödyntämiseen.
Mitäpä jos vaan heitän sekajätteeseen pari ongelmajätettä –paristoa, loisteputken tai lopuillaan olevan lakkapurkin-kerran pari vuodessa, ei se maailmaa kaada? (ei ihan vielä.)
Epävirallisen tilastoinnin mukaan suomalaista kohden syntyy siltikin 3-5kg ongelmajätettä per vuosi. Tiedämmekö mitään muuta ongelmajätteistä kun että niiden on kerrottu olevan haitallisia. Niin tupakankin! Missä viipyy propaganda!
Tarvitaan kuvia öljyyntyneistä sorsista, sinilevän rehevöittämistä uimarannoista, monipäisistä mutaatiokaloista jotka ovat täynnä raskasmetallikertymiä. Jo pieninä määrinä ongelmajätteet hajoavat hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa, niillä on vaikutus lisääntymiseen, vastustuskykyyn, sikiönkehitykseen ja syöpäaltistavuus. Jo viimeksi mainittu saisi aika monen miettimään mitä haluaa luontoon heittää. Ainakin allekirjoittanut on menettänyt syövälle tarpeeksi läheisiään.
Tieto lisää tuskaa, mutta kun sitä podetaan yhdessä ja alettaisiin toimia sitä hyödyntäen, saattaisi ne jätevuoretkin alkaa jakautua hyötykäyttötarkoituksiin.

Sananvapauteen kuuluu oikeus puhua, mutta vain vuorollaan, toisen samaa oikeutta kunnioittaen.”  ”..vain vuorollaan”- haluttiin kommenttikierroksella pudottaa pois virkkeestä. Petyin, koska ensi kosketukseni lauseeseen oli ihastus. Syitä valottaa riparikaverini kirjoitus itsestäni: ”ihana höpöttäjä, jota kukaan ei kuuntele.” Vuosi tästä en puhunut sitten asioistani enää mitään enkä kenellekään. Iän myötä löysin tapani reagoida. Useimmiten ratkaisumme on puhua toisen päälle tai vain keskeyttää toinen. Muistelkaapa vaikka presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen paneeleja. Kun isot herrat olivat saman pöydän ääressä, oli keskustelun seuraaminen tuskallista. Ja kyllä Timo Soini, tarkoitan erityisesti sinua.
Eräällä työtoverillani on tapa aloittaa oma juttunsa kesken toisen puheen, kääntyen kylmästi poispäin puhujasta. Olen opetellut tilanteessa lyömään hanskat tiskiin ja antamaan asian olla. Mutta yhtäkaikki: kirjaus ohjelmassa oli hieno. Tasa-arvoa -ja yleistä kohteliaisuutta- toista kohtaan edistävä. Periaatteessa siis kyllä mutta käytännössä EI. Mutta tämä blogi käsitteleekin periaatteita.