Seuraava Jaakon ja minun kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 17.12.2008.
Suomalaisnuorten poliittista ja taloudellista valtaa on merkittävästi vähennetty. Taloudellisessa mielessä ongelmat näkyvät esimerkiksi siinä, että suomalaisten alle 25-vuotiaiden nuorten kotitaloudet tienasivat 1981 kaksi kolmasosaa 45-54 -vuotiaiden kotitalouksien tuloista. Vuonna 2006 vastaava osuus oli puolet. Kaikki ikäryhmät ovat Suomessa vaurastuneet 1980-luvulta lähtien, mutta vanhempien ikäluokkien kasvava taloudellinen etumatka on omiaan luomaan ristiriitoja. Vanhojen ikäpolvien ideaaleihin perustuvaan politiikkaan kuuluu myös omistusasumisen tukeminen vuokra-asumisen kustannuksella. Nuoria ihmisiä kannustetaan, nyt surullisesti realisoituvin tuloksin, ottamaan kohtuuttomia lainoja erilaisten verohelpotusten avulla. Suuri osa nuorista asuu kuitenkin vuokralla, ja joutuu näin kantamaan kovempaa verotaakkaa kuin paremmassa taloudellisessa lähtökohdissa oleva väestönosa. Ongelmaa kärjistävät vielä opintotuen asumislisän matala katto sekä epävarmasta taloustilanteesta johtuva vuokrien nousu.
Vanhempien ikäpolvien kaavailema politiikka on huolestuttavaa myös tulevaisuuden linjausten osalta. Pääosin nuoria koskettava pätkätyöläisten huono asema on hyvä esimerkki ajattelemattomuudesta, joka seuraa haluttomuudesta tarttua nuorten ongelmiin. Väläytellyt heikennykset nuorten työttömyysturvaan ovat sen sijaan tietoisia linjauksia väestöryhmien eriarvoistamiseksi. Samaan aikaan kansainvälisillä areenoilla suomalaisen elinkeinoelämän vanhat vaikuttajat keskittyvät tinkaamaan kohtuuttomia helpotuksia yhteisissä päästötalkoissa. Nämä päättäjät eivät todennäköisesti tule todistamaan ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia, ja sen näkee myös heidän toimistaan.
Jos nuorilla olisi enemmän poliittista ja taloudellista valtaa, nämä ongelmat eivät varmasti esiintyisi samassa mittakaavassa. Nuorten aktiivisuutta on pyritty parantamaan lähinnä surkuhupaisilla aktivointikampanjoilla. Parempi ratkaisu onkin sukupuolten välisten epäkohtien korjaamisessa käytettyjen toimien ulottaminen myös sukupolvien välisen tasa-arvon parantamiseen. Esimerkiksi luottamuspaikkoja jaettassa tulisi ottaa käyttöön omat kiintiöpaikat nuorille tarpeeksi monipuolisten näkökulmien saamiseksi. Nykyisen hallituksen, jonka keski-ikä on 50 ikävuoden tienoilla, virkaanasettamisen yhteydessä saavutettiin historiallinen naisvaltaisuus. Samanlaista edistystä voidaan saavuttaa myös nuorten yhteiskunnallisen aseman parantamisessa. Työ voidaan aloittaa välittömästi kunnallisia luottamustehtäviä jaettaessa.
Heikki Sairanen
Jaakko Stenhäll
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 21. joulukuuta 2008
keskiviikko 17. joulukuuta 2008
Kriittisyys, tasa-arvo ja osallistuminen periaatteina
jatkoa yhteisöllisyysteemaan...?
Tein gradun. Se käsitteli Prometheus-leirin tuki ry:tä (Protua) ja sen kasvatusperiaatteita ja toimintamuotoja Protun aikuistumisleireillä. Tutkin siis sitä, miten leireillä luodaan yhteisöllisyyttä, saadaan nuoria ajattelemaan kriittisesti asioista ja miten Protu näin tukee nuorten tiedostamista yhteiskunnasta ja omasta paikastaan siinä.
Ajattelin koko ajan gradun teon prosessin aikana, että tietyt lähtökohdat, joita käsittelin, ovat yleistettävissä järjestötoiminnan luonteeseen ylipäätään. Käyn muutamia niistä tässä läpi.
Tasa-arvo, avoimuus ja toisten huomioon ottaminen. Protuleirillä otetaan lähtökohtaisesti jo tavoitteeksi kaikkien leiriläisten ja leirinvetäjätiimin tasa-arvoisuus ja tietty antiautoritäärisyys. Tavoitteena on tietysti se, että valmiita vastauksia ei ole, ja että kaikista asioista voidaan keskustella, kunhan jokainen miettii perusteluja näkemyksilleen ja esittämilleen kannoilleen. (Tasa-arvo ja avoimuus ovat itse asiassa fundamentaalisia lähtökohtia leireillä. Niiden kautta pyritään siihen, että leiristä muodostuu leiriläiselle aivan erityinen ja upea kokemus yhteisöllisessäkin mielessä).
Kriittinen pohdinta ja keskustelu. Keskeistä leirien toimintamuodoissa on se, että asioita käsitellään kriittisesti ja eri puolia asioista ollaan valmiita tarkastelemaan avoimesti. Tämä ei ole arkisesti ollenkaan niin itsestään selvää. Eri näkökohtien esiin tuomisen ja omien oletusten esiin nostamisen kautta osallistujien ajatukselliset luutumatkin tulevat usein kyseenalaistetuksi.
Tiedostaminen ja kasvaminen osallistumiseen ja aktiivisuuteen. Leirillä muodostuva välitön ilmapiiri ja asioiden kriittinen ja avoin tarkastelu voivat luoda sitä, että nuori avautuu henkisesti pohtimaan asioita ja omia suhteitaan niiihin. Näin kuin itsestään tuetaan sitä tiedostamista, mikä on hyödyksi toimittaessa kaikkialla yhteiskunnassa ja omassa elämässä. Leirien ja protutoiminnan kautta nuorissa syntyy monesti myös vastuun ottoa muista, valmiutta tehdä itse asioita esimerkiksi Protuleirien vetäjänä ja, luulen näin, myös aktiivisuutta muutoin elämässä.
Miten nämä asiat sitten pätevät Tampereen vihreisiin nuoriin? Siten, että edellä mainitut periaatteet ovat toivottavasti läsnä myös Virnun toiminnassa. Suon, että tasa-arvoisuuteen, avoimuuteen, kriittisuuteen, toisten huomioon ottamiseen ja osallistumisen tukemiseen panostetaan Virnussakin.
Kahden vuoden kokemuksen kautta voin sanoa, että ne toteutuvat omalla tavallaan. Virnun toiminta on ollut monesti innostavaa ja motivoivaa. Asioita on ainakin tarkasteltu kriittisesti ja yhteiskuntaa monipuolisesti. Lähtökohtana on kaikkien tasa-arvoinen osallistumisen mahdollisuus ja huomioon ottaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että näihin edellä oleviin periaatteisiin ei voisi kiinnittää huomiota ja että niitä ei voisi edelleen kehittää. Periaatteet ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia, niiden pohjalle voi sitten rakentaa omaa tilanteeseen sopivaa innostavaa toimintaa - kuten myös Protussa lähtökohtana on.
Yksi poliittinenkin asia luultavasti yhdistää Protun ja Virnun. Ajattelen niin, että Tampereen vihreillä nuorilla on tavoitteena edistää toiminnassaan kaikkien uskontokuntien ja katsomusten, tai katsomattomuuden, harjoittamisen mahdollisuutta.
Tein gradun. Se käsitteli Prometheus-leirin tuki ry:tä (Protua) ja sen kasvatusperiaatteita ja toimintamuotoja Protun aikuistumisleireillä. Tutkin siis sitä, miten leireillä luodaan yhteisöllisyyttä, saadaan nuoria ajattelemaan kriittisesti asioista ja miten Protu näin tukee nuorten tiedostamista yhteiskunnasta ja omasta paikastaan siinä.
Ajattelin koko ajan gradun teon prosessin aikana, että tietyt lähtökohdat, joita käsittelin, ovat yleistettävissä järjestötoiminnan luonteeseen ylipäätään. Käyn muutamia niistä tässä läpi.
Tasa-arvo, avoimuus ja toisten huomioon ottaminen. Protuleirillä otetaan lähtökohtaisesti jo tavoitteeksi kaikkien leiriläisten ja leirinvetäjätiimin tasa-arvoisuus ja tietty antiautoritäärisyys. Tavoitteena on tietysti se, että valmiita vastauksia ei ole, ja että kaikista asioista voidaan keskustella, kunhan jokainen miettii perusteluja näkemyksilleen ja esittämilleen kannoilleen. (Tasa-arvo ja avoimuus ovat itse asiassa fundamentaalisia lähtökohtia leireillä. Niiden kautta pyritään siihen, että leiristä muodostuu leiriläiselle aivan erityinen ja upea kokemus yhteisöllisessäkin mielessä).
Kriittinen pohdinta ja keskustelu. Keskeistä leirien toimintamuodoissa on se, että asioita käsitellään kriittisesti ja eri puolia asioista ollaan valmiita tarkastelemaan avoimesti. Tämä ei ole arkisesti ollenkaan niin itsestään selvää. Eri näkökohtien esiin tuomisen ja omien oletusten esiin nostamisen kautta osallistujien ajatukselliset luutumatkin tulevat usein kyseenalaistetuksi.
Tiedostaminen ja kasvaminen osallistumiseen ja aktiivisuuteen. Leirillä muodostuva välitön ilmapiiri ja asioiden kriittinen ja avoin tarkastelu voivat luoda sitä, että nuori avautuu henkisesti pohtimaan asioita ja omia suhteitaan niiihin. Näin kuin itsestään tuetaan sitä tiedostamista, mikä on hyödyksi toimittaessa kaikkialla yhteiskunnassa ja omassa elämässä. Leirien ja protutoiminnan kautta nuorissa syntyy monesti myös vastuun ottoa muista, valmiutta tehdä itse asioita esimerkiksi Protuleirien vetäjänä ja, luulen näin, myös aktiivisuutta muutoin elämässä.
Miten nämä asiat sitten pätevät Tampereen vihreisiin nuoriin? Siten, että edellä mainitut periaatteet ovat toivottavasti läsnä myös Virnun toiminnassa. Suon, että tasa-arvoisuuteen, avoimuuteen, kriittisuuteen, toisten huomioon ottamiseen ja osallistumisen tukemiseen panostetaan Virnussakin.
Kahden vuoden kokemuksen kautta voin sanoa, että ne toteutuvat omalla tavallaan. Virnun toiminta on ollut monesti innostavaa ja motivoivaa. Asioita on ainakin tarkasteltu kriittisesti ja yhteiskuntaa monipuolisesti. Lähtökohtana on kaikkien tasa-arvoinen osallistumisen mahdollisuus ja huomioon ottaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että näihin edellä oleviin periaatteisiin ei voisi kiinnittää huomiota ja että niitä ei voisi edelleen kehittää. Periaatteet ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia, niiden pohjalle voi sitten rakentaa omaa tilanteeseen sopivaa innostavaa toimintaa - kuten myös Protussa lähtökohtana on.
Yksi poliittinenkin asia luultavasti yhdistää Protun ja Virnun. Ajattelen niin, että Tampereen vihreillä nuorilla on tavoitteena edistää toiminnassaan kaikkien uskontokuntien ja katsomusten, tai katsomattomuuden, harjoittamisen mahdollisuutta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)