Lapsia opiskeluaikana?

Mitä hyvää lasten hankinnassa opiskeluaikana voidaan nähdä, jollei oteta kantaa siihen, onko lasten teko ylipäätään hyvä asia? Yksilön kannalta olisi hyvä, että hän voisi halutessaan hankkia lapsia silloin kun huvittaa, eikä sitä tarvitsisi viivyttää esimerkiksi opiskelujen vuoksi. Valtion kannalta voisi olla hyvä, että lasten hankinta aloitettaisiin opiskeluaikana, jolloin lapset olisivat jo isompia työelämään siirryttäessä ja heidät voisi laittaa huoletta päivähoitoon ja vanhemmat voisivat keskittyä paremmin työntekoon. Terveyden kannalta optimaalinen ensisynnyttäjän ikä osuu jatkuvasti paremmin kouluttautuvilla suomalaisilla yhä useammin opiskeluikään.

Lapsia halajavat jättävät kuitenkin lasten hankinnan usein johonkin opiskelujen jälkeiseen aikaan, jotta toimeentulo olisi turvattu ja mahdollisesti myös siksi, että silloin voidaan muuttaa takaisin lähemmäs isovanhempia. Lasten hankintaa opiskeluaikana helpottaisivat siis vakaampi toimeentulo ja joustavat lastenhoitomahdollisuudet.

Opintotuen huoltajakorotus toisi tukea perheille ja mahdollistaisi paremman keskittymisen opiskeluun ja lastenhoitoon, kun ei tarvitsisi välttämättä käydä töissä. Osa-aikainen opiskelu ja osa-aikainen lastenhoito olisi myös tukien kannalta mahdollistettava paremmin ja molempien vanhempien tulisi voida saada osittaisia tukia yhtä aikaa. Nyt alle 3-vuotiaan kotihoidontukea ei voi saada, jos lapsella on päivähoitopaikka, joka taas usein olisi oltava, että osa-aikainen opiskelu olisi mahdollista. Molemmat vanhemmat eivät myöskään voi saada osittaista vanhempainrahaa (jolla hoidetaan alle 9 kk-ikäistä lasta) yhtäaikaa. Alle 3-vuotiaan osittaista hoitorahaa ei voi saada, jollei ole töissä. Tuissa on muitakin koukeroita ja tulee vahvasti sellainen tunne, ettei niitä ole tehty ajatellen opiskelijoita.

Pidemmällä tähtäimellä riittävä perustulo auttaisi siis tässäkin asiassa. Perustulo tekisi järjestelmästä yksinkertaisemman. Se mahdollistaisi paremmin vanhempien omat ratkaisut ja tarvittaessa nopeatkin muutokset lastenhoitojärjestelyissä sekä molempien vanhempien tasapainoisemman osallistumisen. Perustulo tasapainottaisi myös valmistumisen ja työelämään siirtymisen välistä epävarmaa aikaa, joka saattaa olla yksi syy lastenhankinnan lykkäämisessä.

Opiskelujen ja lastenhankinnan yhdistämisessä tärkeää olisivat myös joustavat päivähoitoajat sekä joustavat opiskelumahdollisuudet. Isovanhemmat saattavat asua kaukana, joten lapsi pitäisi voida viedä päiväkotiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Riippuvuutta isonvanhemmissa pitäisi tietysti yleisemminkin vähentää kaikkien lapsiperheiden osalta, koska kaikille ei sellaisia ole tai he asuvat kaukana. Päiväkodin sijainti pitäisi myös saada valita joko läheltä kotia tai läheltä oppilaitosta, ja asia onkin ilmeisesti ihan hyvällä tolalla monissa kaupungeissa. Isoimpien oppilaitosten yhteyteen voisi liittää päiväkoteja, jotka olisivat hyödyllisiä myös henkilökunnalle ja heidän lapsilleen. Myös perheasuntoja pitäisi olla hyvin tarjolla ja onneksi näin onkin useilla paikkakunnilla.

Mutta mitä mieltä olet itse, haluaisitko itse hankkia lapsia samalla kun opiskelet, jos ylipäänsä haluat lapsia? Tuleeko mieleesi muita seikkoja, jotka saattaisivat vaikeuttaa projektia?

Hae Virnun hallitukseen!

Hyvät virnulaiset,

syyskokous lähestyy – se pidetään 9.12. klo 18 (paikka varmistuu lähipäivinä). Kokouksen jälkeen pidetään samassa paikassa nyyttärit/jatkot/pikkujoulut, ja illalla jatketaan Tampereen yöhön.

Syyskokouksessa päätetään ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Pohjat näille valmistelee hallitus, ja saatte ne sähköpostitse luettavaksenne virallisen kutsun mukana viimeistään viikkoa ennen kokousta.

Toinen syyskokouksen tärkeä tehtävä on henkilövalintojen tekeminen. Valittavaksi tulevat puheenjohtaja, hallituslaiset ja heidän määränsä (sääntöjen mukaan korkeintaan 8). Osa nykyisistä hallituslaisista hakee jatkoon, mutta tilaakin vapautuu varmasti. Jos jokin näistä pesteistä kiinnostaa, lukaise seuraava selostus hallituksen tehtävistä ja hakemisohjeista.

Virnun hallitukseen on perinteisesti otettu enemmän kuin mielellään sekä tuoreita että vanhempiakin jäseniä, joten ei kannata yhtään huolehtia oman järjestöhistorian lyhyydestä tai pituudesta. Työskentelytavat ja -tavoitteet päätetään (toimintasuunnitelman puitteissa) vuoden alussa yhdessä, joten kaikki pääsevät varmasti kärryille siitä, mitä hallituksessa olo on. Mitään kovin vaikeaa se ei missään tapauksessa ole, kaikki on varmasti opittavissa! Jotain tällaista siihen kuitenkin yleensä kuuluu:

* osallistuminen hallituksen kokouksiin kerran kahdessa, kolmessa viikossa
* kokouksessa kulloinkin sovitun muutaman tehtävän hoitaminen
* tapahtumien ja kannanottojen ideointi yhdessä muiden kanssa
* tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen
* parin blogipostauksen kirjoittaminen vuodessa Virnun blogiin

Tehtävät vaihtelevat tietysti pestin mukaan. Vakiintuneita tehtäviä ovat puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana toimiminen, tiedottaminen ja rahastonhoito. Sihteeröinnin ja jäsenasiat hoitaa pääasiassa järjestösihteerimme. Ns. vapaat hallituslaiset ovat toisinaan ottaneet vastuuta poliittisesta sisällöstä, tietyistä tapahtumakonsepteista tai muista hommista oman kiinnostuksensa mukaan. Hallituslaisilla onkin melko vapaat kädet tehdä hallitusvuodestaan yhdessä sellaisen kuin he itse haluavat.

Hallituksessa pääsee harjaantumaan järjestötoiminnassa, vaikuttamaan sekä kansalliseen että paikalliseen politiikkaan ja tutustumaan fiksuihin ja kivoihin ihmisiin. Halutessaan Virnusta pääsee ponnistamaan korkeallekin – esimerkkinä mainittakoon Virnun perustajiin kuuluva Olli-Poika Parviainen, joka nyt on Tampereen nuorin apulaispormestari. :)

Jos siis olet kiinnostunut Virnun hallitukseen hakemisesta, ilmoita siitä rohkeasti tällä listalla (laita maili osoitteeseen tre-vino@vihreat.fi) kertomalla lyhyesti itsestäsi ja mahdollisista tehtävistä, joista olet eniten kiinnostunut. Sinut otetaan tuolloin kokouksessa huomioon, vaikket pääsisi paikan päälle. Myös kokouksessa on mahdollista vielä ilmoittautua ehdolle.

Jos aiheesta ilmenee jotain kysyttävää, kysy ihmeessä minulta. Lupaan kuitenkin kaikille, että Virnun hallituksessa mukana oleminen on erittäin antoisaa ja opettavaista!

Kolmen hallitusvuoden jälkeen,

Hanna Hakko
Tampereen vihreät nuoret - Virnu ry. (pj)
www.hannahakko.fi
hanna.hakko@vihreat.fi
050 3040 180

Euroopan rajat, vapaan liikkuvuuden rajat ja romanien rajattu asema - FYEGin seminaarissa Romaniassa

Matkustin viime kuussa Bukarestiin, Romaniaan, Federation Of Young European Greens – nimisen VINOn eurooppalaisen kattojärjestön järjestämään EU-kansalaisuutta ja romaneja käsittelevään 4-päiväiseen seminaariin. Olin mielessäni sijoittanut Romanian jonnekin epämääräiseen Itä-Eurooppaan ja yllätyinkin siitä, kuinka etelässä se tosiasiassa sijaitsee. Myös Bukarestin hieno historiallinen arkkitehtuuri ja espanjan ja italian sukuinen kieli olivat jotakin, mitä en aikaisemmin ollut tullut ajatelleeksi.

Seminaarissa käsiteltiin pääasiassa romani-vähemmistön asemaa Romaniassa, lisäksi Euroopan eri puolilta kotoisin olevat osallistujat toivat tietoa romanien tilanteesta eri maissa. Meillä kävi puhumassa romaniasioita aktiivisesti ajava nuori romanialainen romaninainen ja yksi asiantuntijavieraamme oli romaneita käsittelevän kirjan toimittanut suomalainen Kati Pietarinen. Opin paljon Euroopan eri romanivähemmistöjen moninaisuudesta ja siitä, kuinka erikoinen ryhmä Suomen romanit näyttävine pukuineen romanien keskuudessa ovat. Kun kerroin itäeurooppalaisten romanien tuoneen Suomen kaupunkien kaduille kerjäämisen ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien, kuuntelijoiden hämmentyneet ilmeet saivat minun tiedostamaan entistä terävämmin, kuinka absurdi Suomen romanikerjäläisilmiö ihan oikeasti on. Suomen kaltaisia hyvinvointivaltioita, joissa kaduilla ei näy ketään kerjäämässä, ei ole Euroopassa kovin montaa.

Keskityimme seminaarissa paljolti koulutuskysymyksiin: katsoimme dokumentin romanilasten koulunkäyntiongelmista ja vierailimme koululla, joka järjestää opetusta nimenomaan romanilapsille. Kouluun meneminen on romanilapsille ongelma, mm. koska ei-romanilasten vanhemmat eivät halua romanilapsia samaan kouluun omiensa kanssa tai romanilapsien koulumatkat kotoa kouluun ovat liian pitkiä ja hankalia – romanit kun usein asuvat omilla huonosti varustetuilla asuinalueillaan täysin erillään ei-romaneista. Lisäksi romanilapsiin saattaa kohdistua koulussa nöyryyttävää ja negatiivista huomiota, mikä ei erityisesti kannusta koulunkäynnin jatkamiseen. Virallinen romanien syrjinnän kieltävä syrjintälaki on ollut voimassa Romaniassa vuodesta 2007, mutta sen toteutumista ei käytännössä valvota.

Useissa seminaarin keskusteluissa korostui se, kuinka todellinen muutos tilanteeseen tulisi saada lähtemään nimenomaan romaniyhteisöjen sisältä. Tiedon levittäminen karseasta tilanteesta on tietenkin myös erittäin oleellista, ja tämä tarve on tullut ilmi esimerkiksi Suomessa käytävästä romaneja koskevasta keskustelusta. Lisäksi kaikenlainen syrjintä tulisi tietenkin kitkeä – romanien asemaa ei selity kulttuurisilla tai biologisilla tekijöillä, kuten tulkitsin Romaniassa usein ajateltavan. Mietin kuitenkin hiukan sitä, kuinka paljon romanien asemaan vaikuttaa se, että he itse asettuvat ikään kuin erilleen muista ja korostavat omaa identiteettiään romaneina, ja mistä tämä johtuu? Oman kulttuurin harjoittamisen mahdollistaminen ei tietenkään missään nimessä saa tarkoittaa sitä, että romanien ihmisoikeuksia tai oikeuksia kansalaisina poljettaisiin yhtä pahasti kuin esimerkiksi Romaniassa, mutta romaniyhteisöstä itsestään on löydyttävä kipinä siihen, että tilannetta oikeasti aletaan parantaa. Voin kuvitella, että romanialainen yhteiskunta kaikkine syviin juurtuneine ennakkoluuloineen ei välttämättä inspiroi romaneita integroitumaan.

Hyvä esimerkki asenteista romaneja kohtaan sain keskustelustani nuoren romanialaisen pariskunnan kanssa. He olivat Bukarestissa asuvia yliopisto-opiskelijoita, jotka lähtivät hyvin ystävällisesti saattamaan minua lentokenttäbussin pysäkille ja huolehtivaisesti odottivat bussia kanssani melko pitkään kammottavasta tuulesta huolimatta. He eivät itse osallistuneet romaniseminaariin vaan erääseen toiseen vihertäville nuorille suunnattuun seminaariin, mutta keskustelu bussipysäkillä kääntyi kuitenkin nopeasti romanikysymykseen. Erittäin ystävällisen ja fiksun oloisen pojan ilme muuttui yhtäkkiä hyvin vakavaksi, kulmat rypistyivät ja hän sanoi tiukalla äänellä, että hänen mielestään on romanien suhteen suurin ongelma on se, että heitä luullaan romanialaisiksi, ja sitä he eivät hänen mukaansa ole. Poika toisti tämän muutamaankin kertaan ja vieressä seissyt tyttö nyökytteli ja sanoi jo muutamilta muiltakin tahoilta kuulemani ajatuksen eli ihmiset pelkäävät romaneita, jotka kuulemma esimerkiksi varastelevat ja myyvät lapsiaan.

Vaikka tämä kommentti oli yksittäistapaus, se kuvastaa romanien kansalaisuuteen liittyviä ongelmia paitsi kulttuurisella, myös konkreettisella tasolla. Romaneilta saattaa puuttua Romaniassa viralliset henkilöllisyystodistukset ja osoitteet, mikä ei tee osallistumista romanialaisen yhteiskunnan toimintaan yhtään helpommaksi, koko Euroopasta puhumattakaan. Seminaarissa puhuttiin paljon EU:n asemasta ja vallasta romanikysymyksen hoitamisessa ja siitä, kuinka EU:ta haluttiin laajentaa Itä-Eurooppaan pitämättä huolta ihmisoikeuksien kaltaisen kriteerin toteutumisesta – vaikka tavallaan voi myös ajatella, että EU on jo edistänyt romanien asemaa ottamalla Romanian EU-jäsenmaaksi ja tuomalla siten sen vähemmistöongelmat kansainvälisen yleisön tietoisuuteen. Romanien ongelmallinen asema Itä-Euroopassa on pitkän historiallis-kulttuurin kehityksen seurausta eikä siihen ole helppoa ratkaisua, mutta EU:n tulisi painostaa Romaniaa romaniasian hoitamisesta, tunnetusti kun ongelmat hoidetaan parhaiten aina kaikkein lähimpänä niiden syntypistettä.

Romani-asiassa on loppujen lopuksi kyse siitä, millaista EU:ta halutaan rakentaa ja tulisiko jonkinlaisten kriteerien koskea kaikkia EU-maita. Romanikysymys kuvastaa niin EU:n ongelmia kuin sen mahdollisuuksia: mahdollisuutta edistää ja hallita nykyisiä nopeiden, globaalien yhteyksien maailman luomia ilmiöitä, ja toisaalta sitä, kuinka nämä yhteydet voivat käytännössä tuottaa ongelmia, joiden yhteinen ratkaisu voi olla todella vaikeaa. Juuri Bukarestin seminaarin kaltaisia tapahtumia tarvitaan, jos EU-kansalaisuuden oikeasti halutaan tarkoittavan jonkinlaista yhteistä identiteettiä: tieto ja kohtaaminen elävässä elämässä ei ole sama kuin hallinnolliset ja virtuaaliset yhteydet. Nyt kun minulla on edes jonkinlainen kosketuspinta Romanian todellisuuteen, ymmärrän itsekin romani-ilmiön taustatekijöitä nyt huomattavasti paremmin. Lisäksi tunnen ehkä itseni seminaarin teeman mukaan taas vähän enemmän EU-kansalaiseksi – ja nyt siihen sisältyy vähän enemmän tuo tuntematon Itä-Eurooppa.

FYEG:n seminaarissa laatima poliittisen kannanotto löytyy täältä.

Yhteispoliittinen vetoomus avoimen ja keskustelevan korkeakouluyhteisön puolesta

Mediaseuranta tulee nyt hieman myöhässä, mutta Areenassa voi vielä kymmenen päivän ajan nähdä, kuinka Virnu marssii sisään Tampereen yliopistoon yhdessä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. (Katso kohta 8:08.) Aviisin nettisivuilla puolestaan voi lukea järjestöjen yhteisen mielipidekirjoituksen.

Alla Politiikan sisäänmarssi -tempauksen virallinen, valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen kirjoittama ja paikallisjärjestöjen allekirjoittama vetoomus, jonka yhdessä toimitimme Tampereen yliopistolle ja TAMKille.

27.9.2011 Vetoomus avoimen ja keskustelevan korkeakouluyhteisön puolesta

Vetoamme avoimen ja keskustelevan korkeakouluyhteisön puolesta, jotta poliittisilla järjestöillä olisi muiden opiskelijajärjestöjen kanssa yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet näkyä ja toimia korkeakouluissa. Poliittisilla järjestöillä tulisi olla yhtäläinen oikeus varata korkeakoulujen tiloja, järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia sekä tiedottaa toiminnastaan niin ilmoitustauluilla kuin sähköpostilistoilla. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja kaikilla opiskelijoilla tulee olla oikeus saada tietoa poliittisissa järjestöissä toimimisesta ja sitä kautta erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista. Politiikkaa ei tule pelätä tai sulkea ulkopuolelle vaan sen kuuluu näkyä niin korkeakouluissa kuin muuallakin yhteiskunnassamme.

Haluamme muistuttaa korkeakoulun johtoa, että lain mukaan korkeakoulujen tehtävä on kasvattaa aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia. Tämän vuoksi toivomme, että korkeakoulu suhtautuisi myötämieleisesti poliittisiin järjestöihin ja takaisi niille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet toimia korkeakoulussa.

1. YHDENVERTAISUUS

Poliittisia ja sitoutumattomia järjestöjä on kohdeltava yhdenvertaisesti ylioppilas- ja opiskelijakunnan toiminnassa. Järjestöillä tulee esimerkiksi olla yhtäläinen mahdollisuus varata tiloja ja tiedottaa toiminnastaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Opiskelijoita ei tarvitse suojella politiikalta, sillä he kykenevät ajattelemaan itse.

2. AVOIMUUS

Poliittisilla ja sitoutumattomilla järjestöillä tulee olla oikeus järjestää tilaisuuksia omasta aloitteestaan, ilman ylioppilas- ja opiskelijakunnan virallista kutsua. Kansalaisjärjestön, poliittisen tai sitoutumattoman ryhmän tulee saada esitellä toimintaansa korkeakouluissa, vaikka kaikki erilaisia näkemyksiä edustavat järjestöt eivät olisikaan mukana samalla kertaa. Pääasia, että kampuksilla toimiminen on avointa ja kaikilla on siihen halutessaan mahdollisuus.

3. VAIKUTTAVUUS

- Ylioppilas- ja opiskelijakuntien tehtävänä on kannustaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen ja keskustelemaan asioista eri näkökulmista. Opiskelijat äänestävät muita kansanryhmiä heikommin, mikä selittyy osaltaan sillä, etteivät he tunne päätöksentekoprosesseja. Avoin toimintakulttuuri lisää mielenkiintoa päätöksentekoa kohtaan ja kannustaa ihmisiä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Avoin ilmapiiri takaa ylioppilas- ja opiskelijakunnille paremmat vaikutuskanavat edistää kunnallisia ja valtakunnallisia tavoitteitaan.

Jukka Koivula - Tampereen opiskelevat keskustalaiset (pj.)
Vilhartti Hanhilahti - Pirkanmaan Keskustanuoret (pj.)
Pekka Suhonen - Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY (pj.)
Tatu Ahponen - Tampereen vasemmistonuoret (pj.)
Milla Jurva - Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto Viva ry. (pj.)
Hanna Hakko - Tampereen vihreät nuoret - Virnu (pj.)
Salla Sinkkonen - Vihreä lista (pj.)
Riina-Eveliina Eskelinen - Pirkanmaan Kokoomusnuoret (pj)
Eetu Nupponen - Tampereen yliopiston Kokoomusopiskelijat (vt. pj.)
Panu Horsmalahti - Pirkanmaan piraatit (pj.)

Uutta verta, uutta toivoa

Eilen pidettiin tämän vuoden toinen uusien ilta. Kevään uusien iltaan monet olivat tulleet jututtamaan nuoria ehdokkaita, ja tunnelma oli toiveikas. Gallupeissa povattiin, että Pirkanmaa saisi Oraksen seuraksi toisen vihreän kansanedustajan.

Vaaleissa kävi miten kävi, ja tappion purkaminen ja analyysi vei pakostikin monen mielen matalammaksi. Toisaalta häviötä seurannut huikea kasvu puolueen, myös Tampereen vihreiden nuorten jäsenmäärässä alkoi lämmittää sydäntä - vaaleissa ajamamme asiat olivat edelleen monille ihmisille tärkeitä ja taistelemisen arvoisia.

Uudet jäsenet ovat aluksi kuitenkin vain nimiä papereilla ja lukuja jäsenmääräsarakkeissa. Kun eiliseen uusien iltaan paikalle tulleiden määrää ei voinut laskea vain kahden käden sormilla, syntyi paljon voimakkaampi tunne siitä, että kaikki työmme ei ole mennyt hukkaan. Ja ennen kaikkea usko siihen, että vihreys on elävä, kasvava poliittinen aate, jonka turvana ja rakentajina meillä on nyt paljon uusia ja fiksuja ihmisiä, jotka tuovat mukaan omat arvonsa ja painotuksensa. Jos suunnassamme on korjattavaa, uudet auttavat kääntämään sitä, ja jos vauhti on päässyt hiipumaan, he työntävät meitä eteenpäin.

Myös ministerivieraamme, puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö lähetti jälkikäteen kiitoksensa hauskasta tilaisuudesta ja kehotti jatkamaan hyvää työtä. Toivottavasti kaikille muillekin jäi hänen vierailustaan sellainen kuva, että Vihreissä voidaan käydä avointa keskustelua, ja että kaikkien ajatuksia kuunnellaan asemasta riippumatta.

Tervetuloa siis vielä kaikille uusille joukkoihin! Toivottavasti tulette jatkossakin rohkeasti mukaan kaikkeen toimintaamme, tai ehdotatte uusia ideoita, jos hallitus ei itsestään keksi, millainen toiminta, keskustelu tai vaikuttaminen juuri nyt olisi eniten paikallaan.

Sanottakoon vielä, että myös tämä blogi on tarkoitettu teidän käyttöönne: jos haluatte kirjoittaa ja saattaa ajatuksenne muiden paikallisten vihreiden nuorten tietoon, lähettäkää allekirjoittaneelle (hanna.hakko[at]vihreat.fi) viestiä, niin asia järjestyy. Muukin hallitus ja järjestösihteerimme ovat pesteissään teitä varten, joten älkää epäröikö ottaa yhteyttä asiasta kuin asiasta.

Aatemarkkinoiden satoa

Tampereen yliopistolla järjestettiin keskiviikkona 21.9 jälleen perinteeksi muodostuneet Aatemarkkinat, joissa Virnukin oli pitämässä omaa pöytää. Flyereiden ja omenoiden jaon sekä jutustelun yhteydessä järjestimme arvonnan, johon Aatemarkkinoilla vierailleet osallistuivat kirjoittamalla vihreän ajatuksen. Ajatukset järjestettiin lapuissaan ensin pyykkipoikien avulla sievään riviin narulle kaikkien markkinoille osallistuneiden ihasteltaviksi, jonka jälkeen niistä tapahtuman päätyttyä arvottiin voittaja. Hän sai ikiomakseen Punnitse ja säästä -kaupan lahjakortin!

Kirjoitetut vihreät ajatukset sisälsivät tulevan Autottoman päivän (22.9) hengessä useita kehotuksia kaksipyöräisen suuntaan: useissa lapuissa haluttiin niin lisää pyöräteitä kuin autotonta keskustaakin. Myös kierrätys oli Aatemarkkinoilla suosittu teema, ja sitä helpottamaan toivottiin esimerkiksi "jokaisen pirtin pihaan myös lasin- ja metallinkeruuastiaa" kuin biojäteastiaakin joka kotiin. Kierrätykseen liittyen vihreäksi todettiin myös kirpputoreilla käynti. Uuden ostoa taitaa vältellä Uppo-Nallekin, sillä häntäkin oli osattu vihreäksi ajatukseksi siteerata: "Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista. Onneen ei tarvitse tavaraa hankkia -siihen ei tarvitse edes pankkia".

Aatemarkkinoilla tuli esiin myös pari uutta radikaalia innovaatiota: oli esimerkiksi ehdotettu, että muovipussien myynti voitaisiin kieltää kaupoissa kokonaan. Hauskin lapun sisältö taas oli tiivistetty sanaan "kateus", joka toki sekin yhdistetään jonkinlaiseen mielen vihreyteen.

Aina niin ihana ruoka oli myös muistettu mainita monessa lapussa: niissä ehdotettiin niin luomuun, reiluun, vegeilyyn kuin lähiruokaankin siirtymistä niin yksilön, oppilaitosten kuin kaupunginkin osalta. Näin syksyllä pari Aatemarkkinoilla vierailijaa oli muistanut ehdottaa myös metsään menemistä ja sienien ja marjojen hakemista sieltä.

Ruuan ekologisuuden ja eettisyyden lisäämisen lisäksi lappuihin oli kirjoitettu muitakin arkeen kuuluvia vihreitä tekoja: oli muistutettu valojen sammuttamisesta sekä portaiden käyttämisen suosimisesta hissin sijasta. Lapuissa oli painotettu myös oman mielipiteen ilmaisemisen tärkeyttä: ydinvoimallekin "pitää uskaltaa sanoa ei".

Aatemarkkinoista jäi virnulaisille mainio mieli.

Kiitokset niin arvontaan osallistuneille kuin Punnitse ja Säästä -liikkeelle lahjakortista!

Opiskelija, vaalit pidetään syksyllä, lähde ehdolle! Osa 2.

Kirjoitin aiemmin tässä kuussa opiskelija- ja ylioppilaskuntien vaaleista ja ehdolle lähtemisestä. Palaan nyt asiaan tarkemmin Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan eli Tamyn ja Tamyn Vihreän listan näkökulmasta. Moni asioista pätee muihinkin ylioppilaskuntiin ja opiskelijakuntiin. Jos opiskelet korkeakoulussa, ja varsinkin jos opiskelet Tampereen yliopistolla, lue tämä!

Tamyn Vihreä lista on tavattavissa Tampereen yliopiston päätalon aulassa keskiviikkona 21.9. klo 10-16. Sen jälkeen samassa tilassa alkaa Tamyn hallituksen kyselytunti ja sen jälkeen edustajiston kokous, voit siis helpoti tulla katsomaan, mistä on kyse! Vihreän listan edustajistovaalistartti pidetään ke 28.9. klo 17 alkaen, kaikki ehdokkuudesta vähänkin kiinnostuneet ovat tervetulleita! Starttiin saamme vieraaksi Rosa Meriläisen, joka on itsekin toiminut edustajistossa ja Tamyn hallituksessa.

Mitä edustajistovaaliehdokkuus tarkoittaa?

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit pidetään marraskuun alussa. Ehdokasasettelu sulkeutuu 30.9. Ehdokkaaksi voi lähteä jokainen ylioppilaskunnan jäsen ja kukin on ehdolla omalla tavallaan. Jokaisen, joka kannattaa vihreitä arvoja ja haluaa edistää niitä myös yliopistolla, ei kannata jättää vaaleja väliin! :)

Mikä edustajisto?

Edustajisto on vähän niin kuin Tamyn eduskunta. Edustajistossa on 40 jäsentä ja varajäseniä tuplasti. Edustajisto kokoontuu lukuvuoden aikana suunnilleen kerran kuussa, välillä harvemmin, välillä tiuhemmin. Jos varsinainen jäsen ei pääse paikalle, tulee varajäsen hänen sijastaan kokoukseen. Edustajisto valitsee Tamylle hallituksen ja päättää muun muassa toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta.

Lue lisää Tamyn päätöksenteosta: http://www.tamy.fi/n%C3%A4in-tamy-toimii

Mikä Vihreä lista?

Tamyn Vihreä lista on edustajistoryhmä, johon kuuluu tällä hetkellä viisi varsinaista jäsentä ja kymmenen varajäsentä. Tamyn hallituksessa on myös yksi Vihreän listan jäsen, näin on ollut jo usean vuoden ajan, mutta se riippuu aina siitä, onko listan jäsenillä kiinnostusta hallitustyöskentelyyn.

Listan nettisivut löydät täältä: http://www.uta.fi/jarjestot/vihrealista

Täältä löydät edellisten vaalien vaaliohjelman ym: http://www.uta.fi/jarjestot/vihrealista/vaalit09.html

Vihreä lista löytyy Facebookista nimellä Tamyn Vihreä lista. Meillä on myös ryhmän sisäinen fb-ryhmä, johon olet tervetullut.

Vihreä lista on poliittisesti sitoutumaton, mutta se ajaa avoimesti vihreitä arvoja ja tekee ajoittain yhteistyötä Tampereen vihreiden nuorten ja muiden kaupunkien vihreiden opiskelijaryhmittymien kanssa. Vihreä lista ei ole yhdistys, eli järjestökiemurat eivät työllistä Vihreän listan tyyppejä. Koska porukkamme on suuri, kenenkään ei tarvitse olla asiantuntija kaikessa. Muutenkin tapaamme aina ennen edustajiston eli edarin kokouksia ja keskustelemme sähköpostilla päätettävistä asioista, kukaan ei siis ole yksin ja muodostamme kannat keskustellen. Jokainen saa äänestää, miten haluaa, jollei ole samaa mieltä ryhmän kanssa, eikä ole harvinaista, että näin käy ja se on ok. :)

Miksi Vihreä lista haluaa juuri sinut ehdolle?

Vihreä lista haluaa tarjota edustajistovaaleissa äänestäville opiskelijoille mahdollisimman kattavan ja edustavan listan ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta välittäviä ehdokkaita. Haluamme tarjota mahdollisuuden lähteä ehdolle ja päästä päättämään Tamyn asioista, loistavassa porukassa tietysti. :)

Jotta edustajistosta tulisi mahdollisimman edustava ja se osaisi ottaa päätöksenteossa huomioon erilaisten opiskelijoiden tarpeet, tarvitsemme eri-ikäisiä opiskelijoita eri pääaineista, naisia, miehiä ja kaikkia siltä väliltä, erilaisista asioista kiinnostuneita ja tietäviä ihmisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia. Haluamme ehdolle tuoreita naamoja, jotka eivät vielä ole jumiutuneita kangistuneisiin kaavoihin. Edustajiston toimintaa oppii tekemällä ja seuraamalla, samoin vaalikampanjointia. Haluamme ehdolle myös niitä vielä hieman epäröiviä, jotka haluavat tukea Vihreää listaa ja sen ajamia tärkeitä asioita lähtemällä ”nimeksi listalle”. Olet loistava tyyppi ja voit naamalla ja nimelläsi edistää yliopiston vihertymistä! :)

Mitä ehdokkuus vaatii?

Vaaleja voi tehdä sen verran kuin itse haluaa ja ehtii. Jos olet kovin kiireinen, mutta haluat olla mukana hyvässä jutussa, voit lähteä nimeksi listalle, mutta jos haluat panostaa, se on helppoa ja saat ryhmältä siihen taustatukea ja -tietoa.

Jos lähdet nimeksi listalle, sinun täytyy minimissään allekirjoittaa ehdokasilmoitus (löytyy Tamyn nettisivuilta http://www.tamy.fi/vaaliasiakirjat) ja toimittaa se Vihreälle listalle viimeistään 30.9., mielellään kuitenkin ennen sitä. Tule johonkin tapahtumaan tai tapaa meitä yliopistolla, kun päivystämme pari päivää ennen dead linea ehdokasilmoituksia keräillen. Ehdokkaiden tulee myös osallistua ehdokasvalokuvaukseen. Olisi myös hauskaa, jos ehdokkaat ehtisivät vastata SYL:n vaalikoneeseen. :) Järjestämme porukalla tapaamisen ja vaikka facebook-session, jossa pohdimme vaalikoneen vaikeimpia kysymyksiä. On myös hienoa, että kerrot kaikille opiskelijakavereille, että olet ehdolla – harva opiskelija, varsinkaan juuri aloittanut, edes tietää, että vaalit ovat tulossa ja liian harva äänestää, koska ei tunne ehdokkaita.

Kaikki tätä enemmän tehtävä on plussaa ja tietysti toivottavaa, että mahdollisimman moni osallistuisi enemmän. Teemme yhteisen vaaliohjelman, eli olisi hyvä, että osallistuisit siitä päättämiseen, että voit helposti allekirjoittaa sen vaatimukset. Kampanjoimme lokakuussa yliopistolla ja toivomme, että ehdokkaat osallistuvat suurella joukolla. Jaamme myös esitteitä ja levitämme julisteita yliopistolle ja pyrimme kukin kampanjoimaan netissä. Jos kaverisi lähtee myös ehdolle, voitte vaikka tehdä yhteisen flyerin tai facebook-sivun. :) Voit miettiä, mitä tärkeitä asioita haluaisit tuoda esiin omassa kampanjoinnissasi (ks. esim. vaaliohjelma).

Ei sitten muuta kuin mukaan!

Edustajiston toimintaan osallistuminen on mahtava tilaisuus tutustua edustuksellisen demokratian ja päätöksenteon rakenteisiin käytännössä. Se antaa oppia kokouskäytännöistä ja vaikuttamisesta. Erinomaista kokemusta siis!

Tule mukaan Vihreän listan tapaamisiin ja kysy jo mukana olevilta, niin kuulet lisää!

Terkuin, Salla, Vihreän listan ryhmänjohtaja, salla.sinkkonen@vihreat.fi