Viime aikoina hyvin eri medioissa läpi menneet vihreiden nuorten järjestöjen kannanotot ovat herättäneet virkistävää kommentointia eri foorumeilla. Lähinnä keskustelu johtuu kannanottojen aiheista, kasvisruoan osuuden lisäämisestä kouluruokailussa ja kirkon roolista yhteiskunnallisten palveluiden tuottajana. Varsinaisiin teemoihin kytkeytyvän keskustelun lisäksi kommenteissa on usein ollut mukana tiukan kriittisiäkin näkemyksiä siitä, että vihreät nuoret tai vielä yleisemmin vihreät haluavat yleistää omat ajatus- ja käyttäytymismallinsa kaikkeen kansaan ulottuvaksi kontrolloinniksi. Minusta tällaisesta kritiikistä ei pidä ensinkään loukkaantua, vaan ajatella asiaa laajemmin.
Mielekkäässä poliittisessa toiminnassa ajaudutaan usein tilanteeseen, jossa vallalla olevia rakenteita, asenteita ja ajatusmalleja ravistellaan. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työaika, luonnonsuojelun poliittisen painoarvon nostaminen tai vaikkapa 80 kilometrin tuntinopeusrajoituksen säätäminen ovat olleet aikoinaan hyvinkin kiisteltyjä ja vallitsevan poliittisen mielipiteen vastaisia. Monet uudistukset toki juontavat juurensa usein siitä, että uusia ajatuksia on otettu poliittisen päätöksenteon piiriin. Samalla on kuitenkin muistettava, että tällainen rajankäynti on keskeinen osa politiikkaa.
Näin ollen olenkin eniten innoissani silloin, kun yhteiskunnallisessa keskustelussa esitetään todellisia mielipiteitä, jotka toisinaan jopa eroavat nykyisestä konsensuksesta. Poliittisilla nuorisojärjestöillä ei ole yleensä suurta valtaa vaikuttaa pitkällä käsittelyssä oleviin reaalipoliittisiin kysymyksiin. Tämän puute on mahdollista korvata ainoastaan uusilla näkökulmilla tai uusilla avauksilla, jotka usein perustuvat vahvaan faktapohjaan, höystettynä joko vahvalla visioon tulevaisuudesta tai ideologiasta. Silloin tällöin nämä avaukset sitten etenevätkin, ainakin muiden toimijoiden ottaessa niitä omikseen, luoden merkitystä myös sille tavalliselle ja raa’alle ideointityöskentelylle jota me Virnussa harrastamme hyvinkin säännöllisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti