tiistai 14. helmikuuta 2012

Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksista

Helsingin sanomat uutisoi eilen ongelmista kidutettujen turvapaikanhakijoiden käännytyspäätöksissä. Aiheesta on keskusteltu mediassa jo pitkään, mutta nyt Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja YK:n kidutuksenvastaiselta komitealta saamat moitteet ovat taas nousseet otsikoihin, kun useita kidutettujen turvapaikanhakijoiden palautuksia on pysäytetty viime kuukausina. Päätöksiä on perusteltu sillä, että pelkkä kidutuksen kohteeksi joutuminen ei ole peruste turvapaikalle, vaan päätökseen vaikuttavat useat tekijät, kuten hakijan kotimaan turvallisuustilanne hakemuksen käsittelyhetkellä.

Koska Suomi on saanut useita kieltoja täytäntöönpanna ihmisoikeuksia loukkaavia päätöksiä, tulisi turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutuminen nostaa nykyistä huomattavasti merkittävämpään rooliin maahanmuuttopolitiikassa. Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikan tila ei valitettavasti ole kehuttava ja ihmisoikeusnäkökulma jää työperäiselle maahanmuutolle asetettujen tavoitteiden jalkoihin. Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuskysymykset jäävät valitettavan pieneen rooliin hallitusohjelmassa, vaikka kyseessä on selkeästi yksi Suomen maahanmuuttopolitiikan ongelmakohdista.

Turvapaikkapäätösten keskimääräinen käsittelyaika on ollut jo vuonna 2010 343 vuorokautta eikä tilanteeseen ole odotettavissa parannusta, koska Maahanmuuttoviraston menoja on karsittu neljäsosa vuoden 2010 tasosta. Keskimääräiseen käsittelyaikaan ei ole laskettu mukaan paikallispoliisin, Rajavartiolaitoksen tai mahdollisen valitusprosessin aikaa eli on ilmiselvää, että jo turvapaikkapäätöksen saamiseen kuluva aika on hakijan kannalta kohtuuttoman pitkä.

Liian pitkä käsittelyaika on paitsi raskas hakijalle, myös monimutkaistaa hakemuksen perusteita, koska hakijan ja lähtömaan tilanne saattaa muuttua paljonkin prosessin aikana. Lähtömaan tilanteen muuttuminen on yksi merkittävä syy siihen, että Suomen viranomaiset ovat katsoneet kohtuulliseksi palauttaa turvapaikanhakija takaisin lähtömaahan. Hakijan tarve turvapaikalle ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen kysymys, kuten palautusten pysäytykset osoittavat. Turvapaikanhakijoiden kannalta olisi siis ensiarvoisen tärkeää, että käsittelyajat saataisiin kohtuullisiksi ja hakijoiden lähtömaassa kokemiin traumoihin ja uhkiin suhtauduttaisiin riittävällä vakavuudella.

Prosessin venyminen luonnollisesti vaikeuttaa hakemuksen käsittelyä ja lisää siihen kuluvaa työaikaa, mikä pahentaa ongelmaa entisestään. Pelkillä prosessien tehostamistoimilla ei voida mitenkään lyhentää käsittelyaikoja, jos henkilöstön palkkaamiseen ei ohjata riittävästi resursseja. Myös hallitusohjelmassa on kirjattu, että ”turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi varmistetaan riittävä käsittelijöiden määrä”. Tällä hetkellä säästöt maahanmuuttopuolella ovat kuitenkin sitä luokkaa, että tämä on käytännössä mahdoton tavoite.

Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumisen ja yleisemminkin maahanmuuttopolitiikan tulevien linjojen kannalta odotan erityisen mielenkiinnolla, mitä Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaan tullaan kirjaamaan, koska siinä määritellään hyvin pitkälti Suomen maahanmuuttopolitiikan suunta tulevina vuosina. Strategiaa valmisteleva työryhmä on parhaillaan toiminnassa, mutta sen työn tuloksia jouduttaneen odottelemaan vuoden 2013 loppupuolelle.

Työryhmän tehtäväksi on määritelty valmistella strategia, joka tukee suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen yhteiskunnan rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Valitettavasti hallitusohjelmassa määritellyissä tavoitteissa ei mainita sanallakaan ihmisoikeuksien toteutumista. Toivon mukaan työryhmä, jossa on onneksi mukana myös eri kansalaisjärjestöjen edustajia, onnistuu sisällyttämään strategiaan työllisyyden tehostamisen ja kilpailukyvyn parantamisen keskelle myös hiukkasen globaalia solidaarisuutta ja edesauttamaan sitä, että jatkossa Suomessa tehtävät turvapaikkapäätökset kestävät päivänvaloa.

Maahanmuuttoviraston tietoa käsittelyajoista:
Sisäasiainministeriön tietoa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta:

Ei kommentteja: