Mitä hyvää lasten hankinnassa opiskeluaikana voidaan nähdä, jollei oteta kantaa siihen, onko lasten teko ylipäätään hyvä asia? Yksilön kannalta olisi hyvä, että hän voisi halutessaan hankkia lapsia silloin kun huvittaa, eikä sitä tarvitsisi viivyttää esimerkiksi opiskelujen vuoksi. Valtion kannalta voisi olla hyvä, että lasten hankinta aloitettaisiin opiskeluaikana, jolloin lapset olisivat jo isompia työelämään siirryttäessä ja heidät voisi laittaa huoletta päivähoitoon ja vanhemmat voisivat keskittyä paremmin työntekoon. Terveyden kannalta optimaalinen ensisynnyttäjän ikä osuu jatkuvasti paremmin kouluttautuvilla suomalaisilla yhä useammin opiskeluikään.
Lapsia halajavat jättävät kuitenkin lasten hankinnan usein johonkin opiskelujen jälkeiseen aikaan, jotta toimeentulo olisi turvattu ja mahdollisesti myös siksi, että silloin voidaan muuttaa takaisin lähemmäs isovanhempia. Lasten hankintaa opiskeluaikana helpottaisivat siis vakaampi toimeentulo ja joustavat lastenhoitomahdollisuudet.
Opintotuen huoltajakorotus toisi tukea perheille ja mahdollistaisi paremman keskittymisen opiskeluun ja lastenhoitoon, kun ei tarvitsisi välttämättä käydä töissä. Osa-aikainen opiskelu ja osa-aikainen lastenhoito olisi myös tukien kannalta mahdollistettava paremmin ja molempien vanhempien tulisi voida saada osittaisia tukia yhtä aikaa. Nyt alle 3-vuotiaan kotihoidontukea ei voi saada, jos lapsella on päivähoitopaikka, joka taas usein olisi oltava, että osa-aikainen opiskelu olisi mahdollista. Molemmat vanhemmat eivät myöskään voi saada osittaista vanhempainrahaa (jolla hoidetaan alle 9 kk-ikäistä lasta) yhtäaikaa. Alle 3-vuotiaan osittaista hoitorahaa ei voi saada, jollei ole töissä. Tuissa on muitakin koukeroita ja tulee vahvasti sellainen tunne, ettei niitä ole tehty ajatellen opiskelijoita.
Pidemmällä tähtäimellä riittävä perustulo auttaisi siis tässäkin asiassa. Perustulo tekisi järjestelmästä yksinkertaisemman. Se mahdollistaisi paremmin vanhempien omat ratkaisut ja tarvittaessa nopeatkin muutokset lastenhoitojärjestelyissä sekä molempien vanhempien tasapainoisemman osallistumisen. Perustulo tasapainottaisi myös valmistumisen ja työelämään siirtymisen välistä epävarmaa aikaa, joka saattaa olla yksi syy lastenhankinnan lykkäämisessä.
Opiskelujen ja lastenhankinnan yhdistämisessä tärkeää olisivat myös joustavat päivähoitoajat sekä joustavat opiskelumahdollisuudet. Isovanhemmat saattavat asua kaukana, joten lapsi pitäisi voida viedä päiväkotiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Riippuvuutta isonvanhemmissa pitäisi tietysti yleisemminkin vähentää kaikkien lapsiperheiden osalta, koska kaikille ei sellaisia ole tai he asuvat kaukana. Päiväkodin sijainti pitäisi myös saada valita joko läheltä kotia tai läheltä oppilaitosta, ja asia onkin ilmeisesti ihan hyvällä tolalla monissa kaupungeissa. Isoimpien oppilaitosten yhteyteen voisi liittää päiväkoteja, jotka olisivat hyödyllisiä myös henkilökunnalle ja heidän lapsilleen. Myös perheasuntoja pitäisi olla hyvin tarjolla ja onneksi näin onkin useilla paikkakunnilla.
Mutta mitä mieltä olet itse, haluaisitko itse hankkia lapsia samalla kun opiskelet, jos ylipäänsä haluat lapsia? Tuleeko mieleesi muita seikkoja, jotka saattaisivat vaikeuttaa projektia?
2 kommenttia:
Opintoaikojen rajaukset vaikuttavat, tulorajat vaikuttavat, järjestelmä antaa vahvan insentiivin siihen että kaikki mahdollinen opintolaina nostetaan. Perustulo auttaisi melkein kaikkiin ongelmiin.
Niin, opinnoista voi olla pois kokonaisia lukukausia äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi. http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/suorittamisaika.html Näiden loputtua lapsi on kuitenkin vasta noin 9 kk. Opinnoista voi lisäksi olla pois ilman syytä neljä lukukautta. Tää on hirveän jähmeää, eikö parempi olisi, että voisi samalla opiskella osa-aikaisesti ja hoitaa lasta osa-aikaisesti, kun muu elämä ei kuitenkaan asetu välttämättä niin hienosti lukukausien kanssa samaan sykliin?
Lähetä kommentti