Olin ilmastonmuutosaiheisessa seminaarissa ja uhat lävähtivät taas järkyttäen naamalle.
Tämän hetkiset huonot uutiset ovat Leo Straniuksen esitystä siteeraten seuraavia; kasvihuoneilmiötä kiihdyttäviä kaasuja on päästetty lähivuosina ilmakehään enemmän kuin pahimmissakaan ennusteissa osattiin joitaikin vuosia sitten arvioida, ilmastonmuutoksen seurauksena neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon, korallit ja Amazonin sademetsä tulevat häviämään, jäätiköt sulamaan, miljardit ihmiset kärsimään vesipulasta ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntymään. Palautekytkennät (Esim. lämmön noustessa vettä höyrystyy enemmän; vesihöyry on voimakkain kasvihuonekaasu, mutta muodostaessaan pilviä vesihöyry toisaalta varjostaa maata. Merten lämmetessä ne eivät enää sido niin paljoa hiilidioksidia, eli hiilidioksidia vapautuu ilmaan entistä enemmän jne.) vaikeuttavat ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointia – ilmaston lämpenemiseen liittyy siis riski käsistä riistäytymisestä.
Yksittäinen tähän vuoden aikaan liittyvä surkeuden aihe on lumisten talvien harvinaistuminen ja jopa häviäminen Suomesta – talvet lämpenevät arvioiden mukaan 4-6 astetta vuoteen 2070-2099 mennessä. Talvista tulee myös entistä sateisempia, noilla lämpötilan muutoksilla siis vesisateisimpia. Kuinka moni jaksaa tätä pimeyttä vesisateessa? ”Vettä tulvillaan / on ruma talvisää...”
Voi kaameuksien kaameus. En halua taas kuulla näitä hirvittäviä uutisia. En halua katsella kuvia söpöistä jääkarhun pennuista ja jouluisista pakkapäivistä, kun tiedän niiden olevan pian mennyttä!
Mutta hyviäkin uutisia on. Ehdimme tehdä katastrofin välttämiseksi tarvittavia päästövähennyksiä vielä joitakin vuosia. Päästöjen vähentämiseen tarvittava teknologia on jo olemassa, mitään uutta ei siis tarvitse keksiä, vaikkei siitä haittaakaan toki ole vaikkapa talouden virkistämiseksi. Jos vertaamme tilannetta, jossa jatkaisimme tupruttelua vanhaan malliin, ja tilannetta, jossa tekisimme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvittavat toimet, on jälkimmäinen selvästi halvempi vaihtoehto pitkällä aikavälillä. Lisäksi ihmiset ovat gallupien mukaan valmiita muutokseen.
Okei! Unohdetaan surkeiden uutisten kanssa synkistely, niitä on jo kuultu, suurin osa meistä tietää hyvin, mitä on tulossa, jos mitään ei tehdä. Eli ei muuta kuin hommiin!
Osa meistä onkin on ruvennut hommiin. Mutta kunnon meininkiin ei kyllä olla vielä päästy. Suomen hallitus tekee esimerkiksi energiaselontekojaan ajattelemalla, että sähkönkulutuksemme kasvaa jatkuvasti, tai sitä saadaan poliittisilla toimilla vähennettyä ehkä 5 % vuoteen 2020 mennessä (EU:n mielestä tulisi vähentää 20 %, jos sekään riittää). Ja mitä kulutukselle oikeasti tapahtuu – se väheni viime vuonna 4 %. Ruotsissakin energiankulutus on ajat sitten kääntynyt laskuun. Kulutuksen vähenemiseen on toki monia syitä, mutta tilanne kuitenkin kuvaa päättäjien asennetta – kunnon tositoimiin ei haluta/osata/tajuta ryhtyä.
Roope Mokka kertoi seminaarissa Demos Helsingin tekemistä havainnoista. Mielipidekyselyiden perusteella näyttää, että ihmiset kyllä tietävät, miten vakava aihe ilmastonmuutos on ja ovat myös valmiita tarvittaviin toimenpiteisiin. Toisaalta moni uskoo, etteivät kaikki muut ole vielä valmiita. Demoksen mukaan on siis vaarana sivustaseuraaja-ilmiö. Seisomme lähtöviivalla odottelemassa, että muutkin ovat valmiita spurttaamaan. Nyt tarvittaisiin siis sellaista henkeä, että tärkeintä on, että kaikki, jotka voivat, lähtevät liikkeelle. Kaikilta tasoilta pitäisi löytyä ihmisiä, jotka tsemppaisivat muutkin vauhtiin, toisin sanoen kaivataan johtajuutta. Meidän on uskottava, että pystymme siihen yhdessä. Kyllä, yes we can, kuten Obama sanoi.
Mutta osa meistä on jo aloittanut. Juokseminen saattaa kuitenkin muistuttaa epämääräistä säntäilyä. Ekologinen elämäntapa ja valinnat eivät ole vielä helppoja! Tietoa ympäristöystävällisyydestä saa onkia jos jostakin tuutista eikä sitä aina jaksa tehdä. Ja jotkin valinnat ovat liian kalliitakin.
Konkreettiset valintatilanteet ovat kriittisiä pisteitä ilmastokatastrofin estämisessä. Jos kouluruokalassa ei ole tarjolla maittavaa kasvisruokaa, miksi valitsisin sen, vaikka se on selkeästi vähempipäästöistä kuin sekaruoka? Jos olen päättänyt rakentaa oman talon, miten voin tehdä siitä passiivitalon, jos rakennusvalvonta ei tuo vaihtoehtoja aktiivisesti esiin tai tarvittavat rakennustarvikkeet eivät ole rautakaupassa esillä? Miten haaveilisin kaukomaalomamatkan sijaan Suomessa reissaamisesta, jos aikakauslehdessäni hehkutetaan vain Thaimaan hiekkarantoja? Miten voin vertailla tuotteiden päästöjä, jos niistä ei kerrota kauppakuitissa?
Vähähiilisempi Suomi ja maailma vaativat mittavia toimia. Poliittisten päätösten tulee olla jämäkämpiä ja loogisempia. Syöttötariffit pitää siirtää turpeelta tuulisähkölle, ruoan arvonlisävero kohdistaa ympäristöystävälliseen ruokaan ja vuosittaiset päästövähennykset tulee kirjata reippaasti lakiin. Jotta vähänpäästöiset valinnat eivät olisi vain viherpiipertäjien trendikästä hapatusta, olisi johtajien ja esikuvien tultava esiin omien elämäntapavalintojensa kanssa. Tietoa valinnoista pitäisi olla helposti saatavilla ja sen pitäisi olla ymmärrettävää ja konkreettista. Kestävä elämäntapa pitäisi saada osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Kestävän elämäntavan tulisi toisin sanoen olla helpompaa ja hauskempaa, parempaa kuin kestämättömän.
Melkein kaikki osaavat jo lajitella jätteensä, mutta se ei riitä, koska vain pieni osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy jätteiden käsittelyssä. Jotta päästöjä voidaan vähentää 50-85% vuoden 1990-tasosta vuosisadan puoleenväliin mennessä, kuten Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC vaatii, pitää tehdä kaikki mahdollinen.
Ja kun et jaksa odottaa viimeisenkin Kainuun papan säpsähtämistä, voit vaikka vaihtaa sähkösi tuulisähköön. Se on yksittäisistä henkilökohtaisista valinnoista ehkäpä tehokkain. Ja jos olet sen jo tehnyt, voit esimerkiksi laskea äidin tai kaverin puolesta, miltä hänen sähkölaskunsa näyttäisi vaihtamalla markkinoiden edullisimpaan ekosähköön.
Linkkejä:
Jos haluat vielä paneutua yksityiskohtiin:
Ekosähköjen vertailu ei onnistu yhdellä nettisivulla vielä aivan täydellisesti (kaikkia myyjiä ei löydy sivuilta jne), mutta päivityksiä odotellessa:
Muuten vain: http://www.treehugger.com/
1 kommentti:
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/02/tundran_ikiroudan_alla_muhii_ymparistopommi_548324.html
Tässä esimerkki mahdollisesta palautekytkennästä. Ei kauhean rauhoittavaa luettavaa. :/
Lähetä kommentti