Jaakko kirjoitti edellisessä kirjoituksessa vaalirahakohun vaikutuksista politiikkaan. Jatkan saman kohun ympärillä keskittyen vaatimuksiin toimenpiteistä.
Juttelin tässä vähän aikaa sitten muutaman opiskelutoverini kanssa. He eivät ole poliittisesti aktiivisia, mutta ovat kelpo fiksuja ja seuraavat asioita. Yksi heistä sanoi, että hänen uskonsa politiikkaan menee lopullisesti siinä, jos pääministeri pakotetaan eroamaan parin tonnin lautakasan takia. Tämä hätkähdytti minua varmaan pelkästään siksi, että poliittisesti sitä tulee helposti elettyä jonkinlaisessa kuplassa.
Onhan se naurettavaa, että polttavin poliittinen kysymys maassamme on tai oli ainakin hetki sitten, oliko pahamaineinen lauta tuppeensahattua vai erikoishöylättyä. Tietysti voidaan väittää, ettei kyse ole pelkästään siitä. Ei se olekaan, mutta sellaisena se näyttäytyy monille, erityisesti heille, jotka eivät ole niin nöpönuukia demokratian periaatteista.
En tiedä, mitä olen mieltä pääministerin erosta tai uusista vaaleista. Periaatteessa niihin on paljon syytä. Mutta mitä jos enemmistö ihmisistä näkee asian jossain määrin niin, että ei-porvarillinen Etelän media (etenkin punavihreä Yleisradio) ja muutama tuhat ei-porvarillista poliittista aktiivia yliopistokaupungeista saisivat nämä asiat aikaan kansan tahdon vastaisesti? Mielestäni tämä olisi varsin oikeutettu arvio tilanteesta. Vaalirahakohu on varmaankin aiheuttanut jo paljon tuhoa ihmisten luottamuksessa ja innostuksessa politiikkaan, mutta helpottaisiko pääministerin ero ja/tai uudet vaalit tilannetta?
Jotkut katkeroituvat järjestelmään joka tapauksessa, sille emme voi enää mitään. On ymmärrettävää, että jotkut katkeroituvat siitä, että pääministeri saa jatkaa vielä sittenkin, kun on käynyt ilmi, että hän on saanut lahjuksia ja joko valehdellut tai ollut luvattoman huonomuistinen. Mutta emme voi mitään sille, että on monia, jotka katkeroituisivat siitä, että pääministeri eroaisi parin tonnin lautakasan takia. Demokratiahan tämä on loppujen lopuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti