Jotta politiikassa tai yhteiskunnallisessa elämässä olisi edes jonkinlainen legitimiteetti, tarvitsee se väyläkseen kansalaisten mieliin ainakin toistaiseksi kunnollisen sanomalehden. Sellaisen, joka tuo julki päätökset, väännöt, loikkaukset, loukkaukset, kannat ja pari kertaa vudoessa valtuustojuorutkin. Hesarin paperiversion A-osaa lukemalla saa melko hyvän käsityksen siitä, mitä tarkoitan.
Sitä tuskallisempaa onkin ollut seurata Aamulehden uusia aallonpohjia ehkä erityisesti kunnallispolitiikassa, mutta uutisoinnissa muutenkin. Etenkin nettilehteä ei tunnuta toimituspäälliköitävän lainkaan, ja siitä seurauksena on tälläkin viikolla ollut kokoelma seuraavia otsikoita:
- Tervoa ei syytetä: Raamattua saa viskellä, mutta islamia ei saa pilkata
- Kuinkahan kauas se näkyy - Ikaalisiin nousee 70-metrinen tuulimylly
- Miksi Pälkäne pitää syrjäkylät pimeänä?
- Kenen syy on eroaalto kirkosta? No, pappien ja median
-- Lue myös: Mitä piispa ja Setan aktiivi sanoivat kirkon tulevaisuudesta - katso video
- Jossain näinkin: työttömät haetaan kotoa koulutukseen
Kyllä näillä saa varmaan klikkausmäärän nousuun ja Seiskan kalpenemaan, mutta ehkäpä jotain myös menetetään? Vähimmillään tunne siitä, että netissä olisi myös paikallisia kiintopisteitä, joissa toimitetulla sisällöllä tehtäisiin analyysiä maailman ilmiöistä keskellä informaatiotulvaa. Luotaisiin järjestystä, nähtäisiin merkityksiä.
Miten voin vaikuttaa? Arvioita Aamulehdestä ja Valosta kysytään sentään tämän tästä, laatua voi aina vaatia, satunnainen lukijakin.
1 kommentti:
"Kuinkahan kauas se näkyy - Tampereelle nousee 90-metrinen keskusareenan hotelli"
Lähetä kommentti