Näidenkin vaalien yhteydessä on ollut paljon puhetta taitetusta indeksistä. Alunperinhän työeläkelain astuessa voimaan vuonna 1962 työeläkkeet sidottiin pelkästään palkkaindeksiin. Siten varmistettiin, että eläkeläisten tulotaso pysyi samalla tasolla palkansaajien kanssa. Vuonna 1977 eläkeindeksiä muutettiin ns. puoliväli-indeksiksi, jolloin indeksi määräytyi puoliksi palkkaindeksin ja puoliksi kuluttajahintaindeksin mukaan. Taitettu indeksi tuli voimaan vuonna 1996, jolloin kuluttajahintaindeksin osuudeksi tuli 80% ja palkkaindeksin 20%. Tämä on johtanut sihen, että työeläkkeet ovat jääneet selkeästi palkkakehityksestä jälkeen.
Kysymys kuuluukin: So what?
Miksi ihmeessä työeläkkeiden ylipäänsä pitäisi seurata palkkakehitystä? Työeläkehän on osuus palkasta, joka poikkeuksellisesti maksetaan vasta eläköitymisen jälkeen. En näe mitään perustetta sille, että tämän pitäisi nousta palkkojen mukana. Eihän eläkkeellä olevilla ole osaa eikä arpaa nykyisten työntekijöiden kohonneeseen tuottavuutteen, joka osaltaan mahdollistaa palkkojen nousemisen. Työeläkkeen saajat eivät voi olla mikään yhteiskunnan etuoikeutettu ryhmä, joka ansaitsee erityistukea. Vertailun vuoksi kansaneläke, työttömyysturvan peruspäiväraha ja lapsilisät on kaikki sidottu pelkkään elinkustannusindeksiin. Opintotukea taas ei ole vielä sidottu minkäänlaiseen indeksiin!
Tämä epäkohta on korjattava. Työeläkkeiden taitetusta indeksistä pitääkin pikimmiten siirtyä pelkkään kuluttajahintaindeksiin. Mahdollisuudet tämän epäkohdan korjaamiseen tosin heikkenevät vuosi vuodelta. Jo nyt suomalaista noin 18% on yli 65-vuotiaita ja heidän osuutensa tulee vain kasvamaan tulevina vuosina. Väestöennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä yli joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Eläkeläisten painoarvo politiikassa siis vain nousee, ja veikkaan, että he tulevat valvomaan omia etujaan. Pelkäänkin pahoin, että me nuoret tulemme vielä kärsimään vanhusten ahneudesta.
6 kommenttia:
Palkkakehityksen ainakin osittainen seuraaminen on perusteltua tuloerojen pitämiseksi kurissa, sillä yhteiskunnan normit muodostuvat kuitenkin palkkakehitystä seuraillen.
Opiskelijat voisivatkin alkaa vaatia opintotukea taitettuun indeksiin!
Pyörittelin ensin sellaista ajatusta, että sidottaisiin kaikki sosiaalietuudet taitettuun indeksiin. Jos ja kun tuloeroja halutaan kaventaa, niin tämä olisi oivallinen keino siihen.
Julkinen talous ei vaan taida olla siinä kunnossa, että tällaiseen olisi kovin hyvin varaa.
En kanssa itse lähtisi julkiselle taloudelle tällaista kustannusautomaattia tekemään, vaan mentäisiin ennemmin Wellun linjoilla ja luovuttaisiin työikäiselle keskiluokalle menevistä korko- ja autoetuvähennyksistä sun muista kohdennetuista lisäeduista.
Kannatatteko kuitenkin vaadittuja tasokorotuksia näihin tukiin?
Eikö tasokorotuksia tarvita siksi, että etuudet ovat jääneet niin paljon jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä.
Tasokorotus peruspäivärahaan pitäisi saada ilman muuta, ilman kytköksiä ansiosidonnaisen korotuksiin. Tämä ei edes niin paljoa maksaisi.
Kansanedustajien ja ministerin palkat on myös sidottava taitettuun indeksiin.
"Näin myös heille taataan ostovoiman säilyminen"
Lähetä kommentti