Valtuustoaloite viherkattojen käyttöönoton edistämiseksi Tampereella

(Tämä Virnun valmistelema valtuustoaloite jätettiin tänään Tampereen vihreän valtuustoryhmän toimesta kaupungin ja valtuuston käsiteltäväksi.)

Valtuustoaloite viherkattojen käyttöönoton edistämiseksi Tampereella

Tampereen kaupunki on päättänyt tähdätä ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. Kaupungin tavoitteena on yli 20 %:n päästövähennys vuoteen 2020 mennessä (EU:n pormestareiden ilmastosopimus) ja yli 40 %:n päästöjen vähennys asukasta kohden laskettuna vuoteen 2030 mennessä (Tampereen seudun ilmastostrategia). Monia päästövähennystoimia ja muita ympäristötekoja toteutetaan ECO2-hankkeen alaisuudessa. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin jätetty käyttämättä yksi kaupunkisuunnittelun keino: viherkatot.

Viherkatto on elävällä kasvillisuudella peitetty katto. Viherkatto ei ole ylettömän vaatelias alustansa suhteen; 33% kaltevuus (1:3; loiva harja- tai pulpettikatto) sallii vielä viherkaton perustamisen ilman erityisiä tukimekanismeja. Viherkattotyyppejä on erilaisia ja ne voidaan toteuttaa erilaisten rakennusten tarpeiden mukaan, ohuesta sammalkerroksesta tavallista puutarhaa vastaavaan kattopuutarhaan asti. Erityisesti ohuet viherkatot ovat keveitä ja edullisia perustaa eivätkä ole työläitä ylläpitää. Viherkaton voi perustaa sekä uudisrakentamisen yhteydessä että jo olemassaolevalle katolle.

Viherkattojen tuottamat ympäristöhyödyt ovat moninaiset. Viherkatto säästää energiaa vähentämällä lämmitystarvetta talvella ja viilennystarvetta kesällä. Oikein valittu kasvivalikoima tarjoaa ravintoa ja kulkureittejä hyönteisille ja linnuille ja siten rikastaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Viherkatto imee itseensä sadevesiä ja helpottaa hulevesiongelmaa.
Asukkaille viherkatto voi tarjota virkistysmahdollisuuksia, sillä kattoja voidaan käyttää myös puutarhoina. Viherkatto myös eristää melua, parantaa ilmanlaatua sitomalla katupölyä ja pienhiukkasia ja parantaa siten lähiasukkaiden viihtyvyyttä ja terveyttä. Lisäksi se lievittää kaupungin lämpösaarekeilmiötä ja helpottaa siten etenkin kesähelteistä kärsivien ihmisten oloa ja terveyttä.

Taloudellisia hyötyjä syntyy erityisesti energiansäästöstä. Esimerkiksi Michiganin yliopiston suorittama noin 2000 neliömetrin viherkaton kustannus-hyötyanalyysi osoitti, että viherkatto voi tuottaa elinkaarensa aikana n. 200 000 dollarin säästöt (joista noin 2/3 energiansäästöstä). Myös katon ylläpito voi tulla tavallista kattoa edullisemmaksi. Joissakin viherkattoja käyttävissä maissa on todettu viherkaton lisäävän katon käyttöikää 2-3 kertaiseksi, kun kasvillisuus suojaa kattorakenteita UV-säteilyltä ja lämpötilanvaihteluilta.

Maailmalla viherkatot ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan. Siinä missä Saksassa noin 10% maan katoista on muutettu viherkatoiksi, Suomessa viherkattoja on huomattavasti vähemmän; esimerkiksi pääkaupunkiseudun kartoituksessa on löydetty vain noin 60 viherkattoa. Viherkatoista on saatu positiivisia kokemuksia Suomen kaltaisissa oloissa, kuten Ruotsissa ja Kanadassa. Esimerkiksi lumen luominen katolta onnistuu normaalisti, kunhan lunta jätetään riittävä kerros kasvien eristeeksi. Monissa Euroopan maissa viherkattojen perustamiseen ohjataankin joko kaavoituksella tai taloudellisilla kannustimilla, esimerkiksi myöntämällä viherkaton perustaville kiinteistöille verohelpotuksia tai muita avustuksia.

Kehittämällä toimivia ohjauskeinoja viherkattojen rakentamiseen Tampereen kaupungilla on erinomainen mahdollisuus olla valtakunnallinen edelläkävijä ja näyttää esimerkkiä uudenlaisesta kaupunkisuunnittelusta, jossa luontoa ja kaupunkia ei nähdä toisiaan poissulkevina vaan toisiaan vahvistavina asioina.

Tampereen vihreä valtuustoryhmä katsoo, että viherkattojen perustamista kannattaa edistää. Esitämme, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuksia viherkattojen käyttöönoton edistämiseksi Tampereella.